Päivän polttava aihe

Ihan alkoi aamulenkillä itseä naurattaa, kun tajusin, että mun elämä muistuttaa todella sitä aikaa, kun olin kotona lasteni ollessa pieniä.

Elämä kapenee, kun jää kotiin, eikä aikuista seuraa tai työkavereita ole joka päivä läsnä. Ei ole hulvatonta läpän heittoa, niin kuin työpaikalla oli.
Ja kun talossa on samaan aikaan koiranpentu ja taapero, voi vain arvata mitä jutut koskee!

Aamulla heräsin siihen, kun pentu vinkui. Katsoin kelloa, kuusi. No, pääsen helpommalla, kun käyn päästämässä sen ulos, ajattelin.
Avasin makuuhuoneen oven ja tajunnan räjäyttävä paskan haju tulvahti heti sieraimiini. Kuin seinä olisi iskenyt vastaan! Näen kaksi kakkakasaa eteisen lattialla ja huokaan. Pentu heiluttaa häntäänsä innoissaan ja ajattelen, että no onneksi pissaa ei näy missään ja lasken pennun ulos.
Käyn laittamassa lasit päähäni ja haen pesuainetta ja talouspaperia poistaakseni kakat. Saavun eteiseen ja tarkoilla laseillani huomaan sen lainehtivan pennun pissaa. Huokaan jälleen. Kun olen tuhlannut puolet talouspaperirullasta pissan imeyttämiseen, haen mopin. Tähän ei nyt mitkään pikku paperit ja suihkepullo riitä!
Moppaan lattian ja otan eläkeläiskoirankin ulos ja ulkoilutan molempia koiria yöpaitasillani omalla pihalla. Onni on maalla asuminen ja se, että kello oli niin vähän, ettei kovin moni vähäisistä naapureista ole hereillä.

Pentu ei tee ulos enää mitään. Painelen helmat hulmuten sisälle ja alan ruokkimaan koiria. Kello on puoli seitsemän.
Sitten kahvin keittoon ja sen saankin sitten juoda rauhassa, sillä taapero nukkuu vielä. Hän on hyvä nukkuja, eikä yleisesti herää kukonlaulun aikaan. Olisin siis saanut nukkua vielä ilma pentua. Mies ja teinit lähtevät menoilleen ja jään taaperon ja koirien kanssa kotiin.

Kun olen syönyt ja lukenut lehden, kuuluu taaperon huoneesta innokasta höpötystä. Kurkistan huoneeseen ja leveä hymy näkyy taaperon kasvoilla. Menen lähemmäs iloisena jälleennäkemisestä ja sitten nenäni alkaakin jo nuuhkia. Haiseeko täällä kakka? Taaperon kakka on mielestäni lähes hajuton, sillä pennun kakan haju on jäänyt sieraimiini pysyvästi.
Nostan taaperon syliin ja huomaan, että kyllä; kakka on housussa ja sitä on myös yöpuvussa.
Menemme suoraan pesulle ja totta tosiaan yöpuku on todellakin runsaassa kakassa ja sitä kakkaa on taaperon selkään liki lapaluihin asti. Riisun varovasti samalla hieman irvistäen. Taaperon kädet hamuavat takapuolta ja yritän kaikin keinoin häntä saada pidettyä niin, että koko vessa olisi pian kakassa. Siinä lavuaarilla taaperoa pestessä, huomaan oman yöpaitanikin olevan kakkaroiskeessa.
Ei muuta kuin puhdasta molemmille päälle ja puuron keittoon.
Miten taapero ja pentu ovatkaan niin samanlaiset?!

Ja aikainen lintu madon nappaa vai mitä?  Kun herää ajoissa, kokee paljon!
Tänään mulla oli jotenkin lehmän hermot. Mutta ei tosiaan aina.

Onneksi, vaikka aamu oli puuhaa täynnä, sain taaperon mentyä päiväunille oman hetken ja istuinkin takapihalla jäätelökulhon kanssa.
Ja onneksi tänään aurinko paistoi ja sain kuitenkin nautittua aamun lenkistä ja linnunlaulusta! Nähtiin tikkakin!
Kyllä tässä kotona tehtävässä työssä on puolensa ja puolensa.