Kävin eilen aamulla metsälenkillä koiran kanssa. Juostiin heinikkoista polkua ja molemmat nautimme luonnosta ja vapaudesta.Odottelen tässä lapsia tulevaksi lyhyttä rupeamaa varten ja se oli viimeinen itsenäinen metsälenkki taas hetkeen.
Tulossa on pari pikkuista vaippaikäistä ja olenkin jo laitellut sängyt valmiiksi ja tuplarattaatkin tulevat ensimmäistä kertaa käyttöön.
Ajattelin sitten vielä iltasella siivoilla valmiiksi, niin saan keskittyä tuleviin lapsiin, ilman että pitää siivouksia miettiä.
Rupesin siinä sitten imuroimaan ja ihmettelin lattialla harvakseltaan löytyviä punaisia täpliä. Aargh, koiralla on alkanut juoksut. Ei kyllä antanut mitään viitettä siihen käyttäytymisellään ja minä vielä aamulla juoksutin vapaana.
On toki hyvä, että koiran keho toimii kuten pitääkin ja olinhan osannut ounastella asiaa ihan pikkumatikallakin.
Kohta talossa on kahden vaippaikäisen lisäksi myös vaipoissa oleva koira. Täytyy heittää hermot jonnekin kauas, mutta tiedän itseni, että jossain vaiheessa se koiran housujen pukeminen alkaa ärsyttää.
Siinä sitten illalla käärin matot rullalle ja pesin lattiat. Mietin tulevia juhlia ja paljaita lattioita.
No elämän makuisia asioita, ehkä vieraatkin ymmärtävät.
Näinhän se usein tuppaa tulemaan, että kaikki tai ei mitään. Mulla ainakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti